Folkboat Henrietta
⚓Une merveille en bois⚓
🌊
Adventures of a Nordic Folkboat from the 1947 vintage. Apparently the oldest Finnish-built folkboat still sailing. Not old, though.
🦭
⛵ 北欧民船亨丽埃塔⛵
🌲
#woodenboat #boat #classicboat #yacht #classicyacht #committeework #sailing #woodworking #puuvene #vene #puutyö #kansanvene #pohjoismainenkansanvene #folkbåt #nordiskfolkbåt #träbåt #träbåtsrenovering
Avatar: a sailing boat at sea
Header: seascape with a small island covered in snow
Puuveneilijän ruokavalion tärkein osa on hummus. Se on vegaanista, ja tyhjään hummuspurkkiin mahtuu sopivasti lakkatela odottamaan seuraavaa lakkauskertaa.
#woodenboat #puuvene #folkboat #kansanvene #hummus #veganfood
Nonih. Varustamomme hankki massiivisehkon satsin saarnirimaa. Sitä tuli aika paljon mutta riittääpähän.
Näistä tehdään nyt aluksi pari kaarta lahonsyömien tilalle. Ehkä ensi talvena tai joskus korjataan yksi tai kaksi ihan tavallisesti katkennutta muuta kaarta. Niillä ei ole hirveää kiirettä.
Kuten kaikki tietävät, veneiden painokaarethan tehdään yleensä saarnista. Saarni on kovaa ja sitkeää puuta. Sen lahonkesto ei ole huippuluokkaa kuten olemme empiirisesti havainneet, mutta oikein asennettuna ihan riittävä.
Eikä vähäpätöinen seikka ole sekään, että skandinaavisen mytologian maailmanpuu Yggdrasil on saarni. Jumalten asuinsijoja ympäröivät saarnit. Tämä saarni on luultavasti kaadettu Gefjon-jumalattaren takapihalta koska se peitti hänen näköalansa. Ainakin näin haluan uskoa.
Kaaret tehdään tässä tapauksessa laminoimalla ohuista rimoista oikean muotoisia kaaria, jotka liitetään vanhan kaaren ehjään osaan. Toinen tapa olisi höyryttää ja taivuttaa kaaret paikoilleen suoraan alkuperäisen kaaren paksuisina, mutta se menisi luultavasti sössimiseksi. Siinä kohtaa mihin kaaret tulevat näyttää toinen kaarista katkenneen jo ennen lahoamistaan, koska se ei ole kestänyt taivutuksen aiheuttamaa jännitystä.
Kansanveneen painokaaren uusiminen, osa 7
Nyt kaaret on asennettu. Muutama työvaihe jäi raportoimatta koska unohtui ottaa kuvia.
Uudet kaaret on liimattu epoksilla vanhoihin kaariin viistoliitoksella. Liimatessa piti pitää huoli, että uusi kaari liimautuu vain vanhaan kaareen eikä lisäksi pohjalautoihin. Tämä onnistui teipin ja muovin avulla.
Kaaret on niitattu kiinni kuparinauloilla, jotka on lyöty vanhoihin niitinreikiin ulkopuolelta. Sisäpuolella naulan ympärillä on kuparinen aluslevy, ja naula on katkaistu ja naputeltu kuulapäävasaralla tasaiseksi aluslevyn päälle. Tällainen niittaus on perinteinen tapa limisaumaveneissä. Nauloja varten kaariin on porattu reiät, ettei kaari halkea, kun naula lyödään läpi.
Ulkopuolella niittien kannat on upotettu lautaan, ja reikä on peitetty niin sanotulla ikkunakitillä, joka on valmistettu pellavaöljystä ja liitujauhosta. Tämäkin on perinteinen tapa kansanveneissä.
Perinteinen tapa sen sijaan ei ole käyttää epoksia, mutta epoksillahan puuveneet nykyään koossa pysyvät. Ilman pieniä liimailuja moni puuvene olisi päätynyt juhannuskokkoon tai lahoamaan johonkin rantaan. Olenpa jopa kuullut kokeneen puuveneenrakentajan sanovan, että pohjan lasikuidutuskin voi olla ihan hyvä homma, jos se lykkää kokkoon joutumista esimerkiksi kymmenellä vuodella. Henrietta-varustamo ei kuitenkaan edusta sellaista koulukuntaa.
Myt pitäisi vielä jaxaa koota istumalaatikon penkit takaisin paikoilleen ja suorittaa hieman lakkaus- ja maalaustöitä ennen vesillelaskua.
Vesi. Sepä on hyvin kaksijakoinen elementti, vähän niin kuin elämä. Se kantaa, mutta joskus se syö sisältä.
Veneen alla oleva vesi on hyvä, koska veden oleminen veneen alla on tärkeä osa veneyttä. Mutta veneen laitojen sisäpuolella oleva vesi ei ole hyvä. Paitsi juomavesi.
Puuveneessä pitää aina miettiä, mistä vesi tulee ja mihin se menee. Jos se jää johonkin muhimaan, syntyy otollinen elinympäristö lahottajasienille. Lahottajasienet ovat tärkeä osa monia ekosysteemejä, mutta eivät vene-ekosysteemejä.
Jossain remontissa ehkä 1990-luvulla on näköjään ajateltu, että avotilan turkkilevyt eli lattian saa kivasti noiden kölitukkiin ruuvattujen tukipuiden päälle. Ja niinhän ne saakin.
Mutta koska kyseessä on purjeveneen avotila, sinne usein sataa tai roiskuu vettä. Ja se vesi jää noiden tukipuiden väliin lätäköksi ja valuu siitä hiljalleen tukipuiden ja kölitukin välistä kohti pilssiä. Osa vedestä jää tukipuun, kölitukin ja kaaren välisiin koloihin muhimaan, koska tuo systeemi on rakennettu niin, että ne kolot eivät tuuletu.
Siksi tuosta kaaresta puuttuu pala. Se näytti ensivilkaisulla normaalilta, mutta se oli ihan purua ja imuri söi sen. Myös vasemmanpuoleisessa kaaressa on sama homma. Kylkilaudat ovat terveet, kölitukki ja kölipulttikin vaikuttavat olevan ihan käyttökunnossa. Vain kaaret ovat tuhoutuneet. Ja turkkilevyjen tuenta pitää toteuttaa jollain toisella tavalla.
Mutta ei se mitään. Nyt päästään kokeilemaan, miten uusitaan kaksi painokaarta limisaumaveneeseen. Jännää! Kippari on sillä tavalla vinksahtanut että sen mielestä tämmöinen on kivaa askartelua.
Tamminen perälauta oli maalattu aiemman omistajan toimesta saman väriseksi kuin veneen kyljet. Joka kevät on käynyt mielessä, pitäisikö se ottaa puupinnalle että näkisi, missä kunnossa se on. Ja ennen kaikkea koska maalattu perälauta tuntuu tyylillisesti vähän höpsöltä.
Joka kevät on myös päätetty, että ei pitäisi. Koska veneessä on tärkeämpääkin fiksattavaa ja lisäksi on muutakin elämää eikä kaikkea ehdi. Sama päätös tehtiin tänäkin keväänä, mutta päätös piti aika huonosti. Jossain vaiheessa kevättä tuli rapsuteltua maalit pois perälaudasta ikään kuin välitöinä ja kokeilumielessä. Ei vain pystynyt olemaan rapsuttelematta.
Onhan tuo perä aika elämää nähneen näköinen, mutta kyllä se koossa pysyy. Varustamossamme halutaan uskoa, että siitä tulee aika hieno kun sen lakkaa. Noudatamme filosofiaa, jonka mukaan 79-vuotiaasta kaunottaresta kuuluukin näkyä, että vettä on virrannut kölin alla ja näköjään vähän muuallakin, eikä kaikkea pidä peittää maalilla.
Tammilautojen välisiin rakoihin on jo tungettu pellavaöljykittiä. Perälauta pääsi hieman kuivahtamaan kun siinä ei ollut pintakäsittelyä, siksi raot levisivät. Jonain vuonna ne voisi ehkä rimoittaa. Kun perälauta lakataan, lakan sekaan pannaan hieman petsiä, jolloin puun värierot ehkä hieman tasoittuvat. Tai ehkä eivät, saa nähdä. Myös vanhan perämoottoritelineen jälki jää näkymään lakkapinnan alta, mutta ei se haittaa. Henrietta saa tänä keväänä uuden moottoritelineen, joka asennetaan peräkannelle.
#puuvene #kansanvene #tammilauta #woodenboat #folkboat #oakboard
Kansanveneen painokaaren uusiminen, osa 4
Projekti on edennyt vaiheeseen, jossa on valmistettu sapluuna vanerista ja jämäpuusta, voideltu saarnirimat epoksilla sekä ladottu rimat pinoon ja puristimilla kiinni sapluunaan. Nyt vain odotellaan, että epoksi kovettuu. Kovete on hidasta mallia ja lämpötila vain noin 5 °C, joten pakettia ei ehkä muutamaan päivään uskalla avata. Rimat on kääritty muoviin etteivät ne jymähdä ikuisiksi ajoiksi epoksilla kiinni sapluunaan.
Ja nyt parisuhdevinkki!
Tiettävästi jotkut puuveneharrastajat ovat onnistuneet ylläpitämään sekä parisuhdetta että puuvenettä, osa heistä vieläpä samanaikaisesti. Tämä onnistuu kahdella vaihtoehtoisella tavalla:
1. Puuvenettä ylläpidetään yhdessä. Tällöin on tosin riski, että puuveneen ylläpidon vaatima projektinhallinta alkaa hallita myös parisuhdetta ja romantiikka kuolee.
2. Kaikkea aikaa ei käytetä puuveneen ylläpitoon, vaan osa ajasta käytetään parisuhteen ylläpitoon. Viisas puuveneharrastaja panostaa parisuhteeseen aina kun ei voi panostaa puuveneen ylläpitoon esimerkiksi hitaan epoksin takia. Sen lisäksi on tietenkin hyvä panostaa parisuhteeseen esimerkiksi aina.
Itsehän lässähdin hiljattain Suomenlahteen, mutta aika jännä lässähdys oli myös tuo sopu Saimaan verkkokalastuskiellosta.
Kieltoa ei siis voitu jatkaa heinäkuun loppuun, koska on hyvin tärkeää, että Saimaalla asuvat ja mökkeilevät hupi- ja kotitarvekalastajat saavat huvikseen kalastella nimenomaan heinäkuussa ja nimenomaan verkoilla. Se on tärkeämpää kuin maailmassa ainutlaatuisen ja erittäin uhanalaisen hyljelajin suojelu tai hylkeenpoikasten suojelu kiduttamallatappamiselta. Ammattikalastajiahan koko kiista ei juurikaan koske, sillä he kalastavat lähinnä nuotalla, troolilla tai rysällä.
Kansanveneen painokaaren uusiminen, osa 4
Puu Vene Hommissa on tietenkin tärkeää käyttää mahdollisimman kalliita ja hypermaskuliinisia Pro Ammatti Vehkeitä.
Not. Esimerkiksi uuden kaaren mallintamisessa toimii askartelukäyttöön tarkoitettu halpa minikokoinen kuumaliimapistooli erinomaisesti. Sillä saa liimattua puutikkuja jonoon riittävän pitävästi, jotta rakennelma säilyttää muotonsa kun sitä siirrellään.
Kansanveneen painokaaren uusiminen, osa 3
Kun niitit on poistettu, päästään irrottamaan vanhaa kaarta. Kaaresta uusitaan vain viallinen osa, joten tarvitaan liitos, jossa vanha ja uusi osa kohtaavat. On siis sahattava viiste. Uusi kaari liimataan vanhan kaaren jatkoksi myöhemmin epoksilla.
Telakkahuhujen mukaan jatkoksesta tulee yhtä vahva kuin ehjä puu, kun liimasaumasta tehdään vähintään kahdeksan kertaa niin pitkä kuin jatkettava puu on paksu. Tätä ei pidä sekoittaa kissaan nimeltä Paksu, jonka maja räästasse kinni jäämisestä tuli maanantaina kuluneeksi viisi vuotta. Ylipäätään ei pidä sahata tai liimata kissaa, paitsi jos on eläinlääkäri ja se on välttämätöntä jonkin lääkinnällisen operaation toteuttamiseksi.
Viisteen sahauksessa auttaa kaaren kylkeen ohjuriksi kiinnitetty kiila, joka on valmiiksi tehty oikeaan kulmaan ja jota pitkin voi sahata. Todettakoon, että japanilainen vetosaha on aivan fantastinen saha. Varustamossamme ei ymärretä, miksi edes on olemassa länsimaalaisia sahoja, jotka leikkaavat työntäessä ja joissa siksi on oltava hyvin paksu terä. Paksu-kissa ehkä tietää, onkohan häneltä kysytty asiasta?
Sahauksen voisi tehdä jollain Fein-tyyppisellä sähkötyökalullakin, mutta japanilaisella käsisahalla se on kivempaa. Jotkut käyttävät viistämiseen myös nauhahiomakonetta, mutta meillä ajatellaan, ettei sellaista rouhinta kannata tuoda kovin lähelle puuvenettä.
.
#puuvene #kansanvene #limisauma #puutyöt #sahaaminen #woodenboat #folkboat #clinkerbuilt #woodworking
Kansanveneen painokaaren uusiminen, osa 5
Tällaisen epoksimötkäleen sisältä pitäisi löytyä pätkä veneeseen sopivaa kaarta.
Kansanveneen painokaaren uusiminen, osa 6
Kun saarnirimat on liimattu suunnilleen oikean muotoiseen nippuun, kaari viimeistellään lopulliseen muotoonsa. Sen voi tehdä monella tavalla, mutta kivointa ja leppoisinta on tehdä se terävillä käsityökaluilla: höylällä, taltalla ja puukolla.
Etenkin höylääminen hyvällä loivateräkulmaisella yhden käden höylällä on huippukivaa. Kun höylä on terävä ja hyvin säädetty, puu muuttuu oikean muotoiseksi melkein itsestään. Tekee mieli höylätä kaikkea. Mitä enemmän höylättävää, sen parempi.
Myös sähköhöylää tuli aluksi kokeiltua, mutta se ei tuottanut iloa. Sähköhöylä soveltuu ehkä paremmin tilanteisiin, joissa pitää höylätä jotain suurta, kuten paljon lankkuja, Neuvostoliitto tai Arc de Trump.
Myös nauhahiomakoneella voi muotoilla puuta tehokkaasti, etenkin jos arvostaa melua ja pölyä. Sellaista ei kuitenkaan Henrietta-varustamo käytä. Koska höylä.
Tässä kuussa tuli kuluneeksi vuosi siitä kun Yachting world - lehti kertoi että, kröhöm, pohjoismainen kansanvene on maailman coolein pursi.
Näinhän se tosiaan on. Tottahan sen täytyy olla kun se on oikein lehteen präntätty.
https://www.yachtingworld.com/yachts-and-gear/coolest-yachts-the-nordic-folkboat-157084
#kansanvene #purjevene #purjehdus #folkboat #folkbåt #träfolka #sailing #boat #yacht #coolness
There's something missing from The Great Ocean of Helsinki. The ice cover! It's not there!
Kansanveneen painokaaren uusiminen, osa 2
Pyhissä kirjoituksissa eli Larssonin evankeliumissa [Larsson, Thomas 2002: Träbåtsrenovering – Att underhålla och bevara ett kulturarv. Nautiska Förlaget, Uppsala] sanotaan, että kun kupariniitin kantaa porataan veneen ulkopuolelta sopivan kokoisella terällä, kannan pitäisi jäädä renkaaksi poranterän ympärille, minkä jälkeen niitin voi siististi lyödä tuurnalla venelaudan läpi veneen sisäpuolelle.
Ja katso, näin tapahtui!
Ensin toki tuli harjoitusmielessä lipsautettua muutamasta niitistä poralla hieman ohi. Syntyneitä reikiä pitänee paikkailla mäntytapeilla ennen uusien kaarien niittausta.

