Tuomo H
Vapaa-ajalla runoilija, muusikko, kirjojen rakastaja, GeneRally-pelifanaatikko. Virastoaikaan yliopistonlehtori TY:ssä, PsT, dosentti. Lietolainen. They/them.
Poet, musician, book lover, GeneRally fanatic, university (senior) lecturer, PhD, associate professor (docent), they/them, #ActuallyAutistic. Toots more in Finnish than English.
Kiinnostaa mm. musiikki, kirjallisuus, pelit, psykologia, autismi, lukeminen, katseenseuranta, oikeudenmukaisuus, ilmastokatastrofi.
Luen uusimmasta Soundista Olavi Uusivirran haastattelua. Vastaan tulee pienenpieni osuus runoudesta. Muutaman vanhemman nimen jälkeen tulee vielä tämä: "Pyrin seuraamaan myös nykyrunoutta, ja Aura Siltalan Kyborgikesä oli yksi viime vuoden parhaista."
Jee, hyvä @angstonautti@mastodontti.fi!
Ystävä sai eilen äkillisen sairaskohtauksen kesken työpäivän, vietiin ambulanssilla sairalaan. Kuultiin nyt aamusta hänestä. Aivoverenvuoto, mutta pystyy puhumaan ja raajat liikkuvat. Tilannetta tarkkaillaan, leikkaus on yhtenä vaihtoehtona. Yhteinen ystävämme menee tänään käymään sairaalassa, vie terveisiä. Toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin.
Hän ei ole kuin muutaman vuoden itseäni vanhempi ja elää terveellisiä elämäntapoja noudattaen. Tämä muistuttaa elämän hauraudesta.
Kummankin koiran kanssa on arjessa ihanat aamurutiinit. Tietenkin rutiineihin kuuluu aamupissat ja ruokailut, mutta molempien kanssa on nyt myös ihan oma yhdessäolojuttu.
Pennun kanssa on nyt muodostunut rutiini, jossa aamupalan jälkeen siirtyessäni sohvalle kahvikupin kanssa, hän haluaa tulla syliini, johon sitten menee kerälle nukkumaan. Siinä sitten juon kahvia ja selailen kännykkää koiranpentu sylissäni. ❤️
Vanhemman koiran kanssa rutiinimme on ollut jo pitkään tällainen: Kun olen saanut aamutoimeni tehtyä ja olen valmis lähtemään töihin, minulla on yleensä aikaa vielä istuskella muutama minuutti. Siinä kohtaa koira ryntää viereeni sohvalle rapsutettavaksi, tätä ennen hän on nukkunut. ❤️
Salaliittoteorioihin uskomiseen vaikuttavia tekijöitä on tutkittu laajasti, mutta toistaiseksi tiedetään vain vähän siitä, minkälaisiin eri uskomisprofiileihin ihmiset jakautuvat, eli löytyykö keskuudestamme vaikkapa porukka (eli profiili), joka uskoo juuri tietynlaisiin salaliittoteorioihin, ja toinen porukka, joka uskoo juuri toisenlaisiin.
Uusimmassa tutkimuksessamme tarkastelimme 1077 satunnaisesti valitun Suomessa asuvan ihmisen vastauksia siitä, missä määrin he uskoivat 52 eri salaliittoväitteeseen. Nämä väitteet edustivat kuutta eri salaliittoteoriatyyppiä. Tekemämme klusterianalyysi varmistettiin lisäksi sosiaalisen median kautta kyselyn löytäneiden 772 ihmisen vastausten perusteella.
Analyysit osoittivat, että erilaisia uskomisprofiileja on neljä, joiden välisinä tärkeimpinä eroina oli salaliittoteorioihin uskomisen voimakkuus: mitä enemmän uskoo yhden tyyppisiin salaliittoteorioihin, sitä enemmän on taipuvainen uskomaan myös toisentyyppisiin. Niillä vastaajilla, jotka kuuluivat enemmän salaliittouskomuksia omaaviin profiileihin, oli myös enemmän pseudotieteellisiä uskomuksia sekä alhaisempi luottamus poliittisiin toimijoihin kuin niillä vastaajilla, joilla salaliittouskomuksia oli vähemmän.
Tulokset tarjoavat vahvaa näyttöä erilaisten salaliittoteorioihin uskomisen profiileista sekä yleisestä salaliittoihin suuntautuvasta ajattelutavasta.
https://doi.org/10.1002/ejsp.70080
#klusterianalyysi #salaliittoteoria #PoliittinenLuottamus #PseudotieteellisetUskomukset
Tuli puhetta tatuointien hinnoista puolison kanssa. Harmitti, etten ollut merkannut ylös, kuinka paljon olen ihooni kuluttanut. Aika helposti pystyin kuitenkin lopulta arvioimaan, että noin neljä tonnia on mennyt sen jälkeen, kun otin ekani noin kahdeksan vuotta sitten. (Arvioitu keskihinta kertaa käyntien määrä plus pieni pyöristys.)
"Onko neljän tonnin arvoista?" puolisoni kysyi. On, vastasin. Tatuointini ovat vaikuttaneet mielenterveyteeni, itsetietoisuuteeni, itsevarmuuteeni. Osaltaan parantaneet elämäni laatua. Saan niistä voimaa.
Näen ensimmäisen tatuointini ottamisen symbolisen arvon suurena. Tuossa kohtaa otin elämäni omiin käsiini, ensimmäisen askeleeni tiellä, jolla en oikeasti välitä, mitä muut ajattelevat, sillä tämä on minun elämäni.
Ääk, rakas koiramme kotiutuu huomenna yksi pentu mukanaan! Ihanaa ja jännittävää! 🥰🐶
Ehkä olen tämän täällä jo sanonutkin, mutta viime vuosina olen pyrkinyt vaihtamaan sanan "pitäisi" sanaan "haluan" kotitöiden ja vastaavien yhteydessä. Ei siis "pitäisi siivota keittiö", vaan "haluan siivota keittiön". Olen aivan varma, että tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että nykyään tykkään kotitöistä. Ei ne vieläkään ole suosikkijuttujani, mieluummin vaikka luen, mutta kivoja hommia yhtä kaikki.
Uusimmassa tutkimuksessamme tarkastelimme, miten suomalaiset lapset lukevat ja yhdistelevät tietoa kahdesta tietotekstistä esseetehtävää varten. Olimme kiinnostuneita siitä, miten tekstissä esiintyvän tiedon relevanssi, eli se, kuinka oleellista tieto on tehtävän kannalta, vaikuttaa lukijoiden silmänliikkeisiin. Lisäksi tarkastelimme sitä, ovatko silmänliikkeet yhteydessä lukemisen jälkeen kirjoitetun esseen laatuun. Olimme myös kiinnostuneita erottelemaan teknisen lukutaidon (eli lukusujuvuuden) ja luetunymmärtämisen vaikutukset mainittujen prosessien osalta.
Yhteensä 24 viides- ja kuudesluokkalaista suomenkielistä lasta suoritti kokeen. Ennen testausta osallistujille kerrottiin, että testaussession lopussa heidän olisi vastattava kysymykseen (esim. "Mitä eroa on ihmisen ja koiran kuulolla?"). Katseenseurantaosiossa osallistujat lukivat kaksi tieteellistä tekstiä esseetehtävän aiheesta. Tekstit sisälsivät sekä tehtävän kannalta relevantteja että ei-relevantteja lauseita. Lukutehtävän jälkeen lapset kirjoittivat esseen annetusta aiheesta. Lisäksi osallistujien teknistä lukutaitoa ja luetunymmärtämistä mitattiin erillisillä testeillä.
Tulokset osoittivat, että tehtävän kannalta relevantteja lauseita luettiin tehtävään liittymättömiä pidempään ensimmäisen lukukerran aikana. Lisäksi lukutaidot moduloivat relevanssin vaikutusta, sillä matalamman luetunymmärtämisen omaavat lapset eivät palanneet yhtä todennäköisesti kohti lauseen alkua, kun se ei ollut relevantti esseen kannalta. Puolestaan ne lapset, joilla oli parempi tekninen lukutaito, palasivat useammin lukemaan uudelleen jo aiemmin lukemiaan relevantteja lauseita. Esseen kirjoitustehtävässä ei havaittu luotettavia vaikutuksia suhteessa silmänliikkeisiin.
Tulokset viittaavat siihen, että viides- ja kuudesluokkalaiset lapset pystyivät havaitsemaan, mitkä tekstin osat ovat tehtävän kannalta olennaisia, ja mukauttivat lukemistaan lukutaitojensa perusteella. He eivät kuitenkaan näyttäneet muodostavan koherenttia muistikuvaa relevantista tekstisisällöstä suoriutuakseen paremmin esseen kirjoitustehtävässä.
Kun muutimme omakotitaloon, kaveri sanoi talosta tulevan uusi harrastus. En sitä tuolloin ymmärtänyt, mutta nykyään kyllä. Onneksi keski-iässä olen löytänyt ilon koti- ja nyttemmin pihatöistä. Nuori minä ei olisi ymmärtänyt.
Vaikka pyrin välttelemään seurantakapitalistisia suuryrityksiä ja niiden tuotteita, telkkarin YouTube-applikaatiota tulee välillä katsottua. Nyt katsottiin pari koirapsykologiaan liittyvää videota. Tajusin jossain vaiheessa piirroskuvien olevan tekoälyllä tehtyjä, sitten aloin epäillä englanninkielisen puheäänenkin olevan, kun puheääni vaihtui kesken lauseen. Nyt algoritmit sitten suosittelevatkin AI-tauhkaa monessa muodossa, plääh...
Kuuntelin uutta Stam1naa, ja koska listat ovat kivoja, innostuin tekemään ehdottoman subjektiivisen Stam1nan levyjen paremmuusjärjestyslistan. Olkaa hyvät!
- Taival
- Viimeinen Atlantis
- Stam1na
- SLK
- Elokuutio
- X
- Apnea
- Raja
- Uudet kymmenen käskyä
- Nocebo
- Novus ordo mundi
Apnea hakee vielä paikkaansa, mutta juuri nyt tämä vaikuttaa oikealta järjestykseltä.
Nuorempana ajattelin, että vapautta on esimerkiksi rellestää ja ryypätä myöhään viikonloppuna, tai vaikkapa olla siivoamatta kotona, koska kotityöt on yäk.
Tiettyyn pisteeseen tuo on toki totta, mutta nopeastihan viikonloppurellestyksestä tulee tapa, ja tuo siivoamattomuus tekee kotitöihin tarttumisesta vielä enemmän yäk, koska hommia on aina vaan enemmän. Puhumattakaan siitä, mitä nuo tekevät mielenterveydelle.
Keski-iän myötä olen ymmärtänyt, että todellista vapautta on päättää, että jättää sen yhden herkkuoluen juomatta ja menee nukkumaan perjantaina yhdeksältä, koska nukuttaa. Tai päättää imuroida juuri nyt, koska haluaa tehdä niin, ei siksi että "pitäisi".
Onneksi en joudu pahemmin Kelan kanssa asioimaan (täällä saa ihan tarpeeksi lukea kokemuksia), sillä ovathan nämä käsittelyajatkin jo hurjia. Laitoin kolmannesta psykoterapiavuodesta hakemuksen sisään 3.2., tänään tuli lopulta päätös. Myönteinen onneksi, alkoi jo jännittämään. Johan olen terapiassakin ehtinyt käymään puolitoista kuukautta.
A substantial body of research has investigated the determinants of conspiratorial beliefs, yet little is known about different conspiracy theory endorsement profiles, that is, what types of conspiracy believers are there.
Our latest study used cluster analysis on a set of 52 conspiratorial statements tapping into six conspiracy theory types to identify and validate conspiracy theory endorsement clusters in a randomly drawn sample of the Finnish population (N = 1077). The cluster solution was then further validated in a social media-based convenience sample (N = 772).
Four conspiracy theory endorsement clusters with distinct profiles were identified and validated across the samples. The main difference between the clusters was the level of endorsement: the more one endorses one type of conspiracy beliefs, the more they tend to endorse other types of conspiracy beliefs. Participants who belonged to more conspiracy theory-endorsing clusters held more pseudoscientific beliefs and had lower political trust than participants in the less conspiracy theory-endorsing clusters.
The results provide strong evidence for the existence of four conspiracy theory endorsement profiles and support the notion of a general conspiracy mindset.
https://doi.org/10.1002/ejsp.70080
#ClusterAnalysis #ConspiracyProfile #ConspiracyBelief #PoliticalTrust #PseudoscientificBeliefs
Huhhuh, viime aikoina on terapian myötä ollut paljon ajatus- ja tunnetyötä. Ihan tuntee olevansa fyysisesti loppu. Identiteetin osalta on taas jotain loksahdellut paikoilleen. Ei mitään varsinaisesti uutta, vaan ennemminkin toisenlainen katsantokanta, joka on samalla lisännyt itseymmärrystä. Varmuutta siitä, että olen oikeassa paikassa niin elämäni kuin itseni suhteen.
Aamulla minulla oli ylitsevuotavaisen hyvä olo. Kuuntelin bussissa Willow'n edellistä levyä, ja rivi "I'm so happy, I could break down and cry" sai onnenkyyneleet valumaan silmistäni. ❤️
Taas yksi vanhoista runoistani. Näistä näkee, että tuohon aikaan olin yökyöpeli. Nykyään ei jaksa.
The amygdala plays a crucial role in emotional processing, particularly in detecting threat-related stimuli and regulating responses to them. Fear processing is a vital function emerging during the latter half of the first postnatal year and becomes progressively more regulated and context-dependent with maturation across early childhood. However, the neural underpinnings of early-emerging individual differences in fear processing remain underexplored.
In our previous studies, we have examined how 8-month-old infants avert their gaze from fearful faces relative to non-fearful faces. In general, children of this age tend to stay looking at fearful faces more easily, a phenomenon called fear bias. However, in our previous study, we found that a smaller left amygdala volume after birth was associated with a greater likelihood of averting gaze from fearful faces at 8 months of age.
Our latest study builds on this by extending the analysis longitudinally. We investigated whether neonatal amygdala volume and microstructural properties, indexed by mean diffusivity, are associated with attentional biases toward fearful faces at 30 and 60 months. Neonatal MRI was acquired at 2–8 weeks of age using 3T MRI. The same cohort completed eye-tracking at follow-ups (n = 57 at 30 months; n = 54 at 60 months).
Our results show that larger newborn left amygdala volume was associated with decreased disengagement from fearful (vs. non-fearful) faces at 30 months (p = .041), but not at 60 months (p = .553). Moreover, sex-specific analyses indicated that higher mean diffusivity in the left amygdala was associated with lower fear bias at 60 months in boys (p = .046).
These findings highlight the dynamic nature of amygdala-related fear processing across early development. Associations between neonatal amygdala characteristics and fear bias appeared age-dependent and sex-specific, consistent with developmental changes in fear processing, with fear bias typically elevated in infancy and becoming less pronounced by around five years of age.
https://doi.org/10.1007/s00787-026-03041-3
#amygdala #EyeTracking #MRI #EmotionalProcessing #FearProcessing



