#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 424 Tää ei näytä kuvassa yhtään miltään, mutta näky oli silti parhaita tänä vuonna. Tässä on valtionmailta ojan pää, jossa vedenpinnan taso on noussut rutkasti sen jälkeen, kun suon reunaa ennallistettiin viime vuonna. Kirkas vesi seisoo nyt entisessä ojassa ja viereisen korven pohjalla. Rautasakkaa ja ”öljyvettä” oli paikoin merkkinä siitä, että maasta nousee rautapitoista pohjavettä. Nyt se ei karkaa saman tien ojia pitkin pois tuolta korvesta. #pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 425 Tää oli erikoinen allikko isohkon tihkupinnan reunassa. Ollut kuulemma joskus kirkasvetinen, mutta nyt vesi oli tummanruskeaa ja sameaa, näkösyvyys ei kovin häävi. Viime viikkojen sateet tietysti voineet tuoda pintavaluntana kaikenlaista ryönää ja viereinen rinnekin oli harvennettu suht hiljattain aika rumasti, mutta ei vedet tyypillisesti ihan noin paljon siitä tummu. #pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 426 Purokinnassammal ja purolitukka kuikuili hetteiköstä allikkolähteen reunassa, kaksi tosi tyypillistä lajia varsinkin virtaavissa lähdevesissä. #pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 427 Tää ei näytä oikein miltään, mutta onpahan kuitenkin lajistoltaan maakunnan arvokkaimpia lähdelettoja. Avoimen osan reunoilla on vähän koivulettomaista meininkiä, pohjakerros täynnä lähde- ja lettosammalia. #pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 428 Tommonen hetteikkö oli vastassa lähteikössä, josta ei ollut oikein mitään ennakkotietoa. Tihkupintaa ja pari pientä allikkoa, lajeista vallitsevia heterahka-, hetesirppi-, kalvaskuiri- ja lähdelehväsammal. No, nyt tiedetään edes sen verran, kun ennen paikalla käyntiä ei tiedetty mitään. #pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 429 Pilkkuiltayökkösen toukka ruokaili rantakukalla erittäin lähteisessä ojassa pari viikkoa sitten. Rantakukka on ilmeisesti ihan hyvä ravintokasvi, kun lakastuvilta kukinnoilta löytyi muitakin perhosten toukkia. #pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 430 Siinä on avohakattu noin satavuotiaat kuuset uusien taimien tieltä ja tehty aukkoa aina tihkupintaan asti. Kuvan etualalla pohjavettä purkautuu jo pintaan ja selän taakse jää lähdenoroja, allikkoja ja laajempi tihkupinta. Hakkuutähteitä oli pitkin lähteikköä, ja joku oli käynyt vielä äskettäin erikseen kaatamassa sieltä pari jäljelle jäänyttä pienempää kuusta. #pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 432 Löydä täältä pajukoista ja saraikoista sitten lähteiset kohdat ja niissä kasvavat lettolajit. Vastaavaa pusikkoa on alueella noin 35 hehtaaria, mutta kyllä sieltä löydettiin ne kohdat, joihin purkautuu pohjavettä. #pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 434 Lettohiirensammal oli kivasti valolaikussa lähteisellä rantaluhdalla alkuviikosta. #pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 381 Näkinmaljakasoletettu tuli vastaan lähdepurossa makaavalla lahopuulla. Kaverina mm. lettonauhasammal, lehtoväkäsammal, otaluhtasammal ja lettosiipisammal. #pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 382 Oishan näitä kirkasvetisiäkin lähdepuroja vielä muutama jäljellä tälläkin seudulla. Ihmiset tekee kyllä kaikkensa, että näistäkin päästään ennen pitkää eroon. #pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 383 Joskus onnistaa vahingossa. Yritin saada kuvaa vilukon kukassa ruokailevasta lanttuperhosesta, kun perhonen yhtäkkiä lennähti pois kukasta ja takaisin sille. Viljelymaille tyypillisen lanttuperhosen syrjäisessä lähteikössä taitaa selittää runsas purolitukka. Ristikukkaisiin kuuluva litukka kelpaa lanttuperhosen toukille varmaan aika hyvin. #pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 379 Suokieli (Geoglossum glabrum) kasvoi tänään lähteisellä letolla rahkasammalten seassa. Sieni ei ole mitenkään tiukasti lähteikköihin sidoksissa, mutta en ole törmännyt siihen koskaan muualla kuin pohjavesivaikutteisilla rehevillä soilla. #pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 380 Soukkalehväsammal oli kiivennyt peittämään lahopuun tyveä Liesjärvellä Perkonlahden pienen lähteen reunassa. Lähde on aika rautavetinen, ja siitä laskeva noro tursuaa oranssia rautasakkaa, jota riittää rantakivikkoon asti. #pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 375 Lettokilpisammal ja lähdelehväsammal hengaili lähteisen lettorämeen pohjalla toissa syksynä. Näiden versoihin tiivistyy usein kosteutta tosi kauniisti. #pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 376 Järviruoko oli ainoa jäljellä oleva merkki siitä, että tässä ojitetussa männikössä on aikoinaan ollut lähteistä suota ja vieressä lähdepuro. Jos tässä joskus olikin ollut vaateliaita lähde- tai lettosammalia, nyt ne oli vaihtuneet kankaiden peruslajeihin ja soiden generalisteihin. Ojitus ja ojitusmätästys oli tehneet tehtävänsä. #pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 377 Eräässä dadakeskukselta ja muultakin hävitykseltä toistaiseksi säästyneessä lähteikössä oli hauskana erityispiirteenä suht pienet maapuut, joita peitti kantoliuskasammal ihan turkkina. Lähteiköissä monet tavalliset lajit voi olla todella runsaita, jos kosteusolot ja ravinteisuus sattuu olemaan sopivat. Kantoliuskasammalen kasvustot kannattaa aina tutkia tarkkaan, koska lähteiköissä seasta löytyy joskus myös pikku- ja haaraliuskasammal. #pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 378 Suojelualueen lähdehetteikkö on vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltainen, mutta pienilmasto ei ole, koska kiinteistön rajalta alkaa hakkuuaukko. Mä kyllä näkisin, että Natura-alueeseen rajoittuva hakkuu monesti vaarantaa alueen suojeluperusteen ja naapurikiinteistön hakkuun pitäisi olla luvanvarainen, mutta Suomessa suojellaan mettätalouden harjoittamista tiukemmin kuin suojelualueiden luontoarvoja. #pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 374 Tässä paikassa oli vaikea valita, kumpi otti päähän eniten: että lähde oli kuivatusojilla tuhottu vaiko se, että ”lähteen” määräaikaisesta suojelusta maksetaan veronmaksajien rahoilla ympäristötukea. Mitään lähdekasvillisuuden jäänteitä ei enää näkynyt. Kävin paikalla edellisen kerran 2021, jolloin maassa oli vielä muutama sentti vettä ja vähän luhtakuirisammalta. #pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 370 Lettorahkasammal ja pari kalvaskuirisammalen versoa tuli yhtenä keväänä vastaan lähteisellä rantanevalla. Lettorahkasammalella on tosi näkyvä ja kookas kärkisilmu, joka keväällä usein erottuu vihertävänä, vaikka muu verso olisi valoisassa paikassa kellanoranssi. #pienvedet