Elektrine lite

← Feed

@koivunlukuja@mementomori.social

2026-06-30 07:03 UTC

@sarjuuksia@mementomori.social @syysmyrkky@mementomori.social @timitii@mementomori.social @vehka@mementomori.social joo, tarkoitin mm. elämäkertoja ja autofiktiota! Kävin vielä ihan penkomassa kirjallisuutta aiheesta, niin Jan Baetensin ja Hugo Freyn teoksessa The Graphic Novel: An Introduction sanotaan seuraavasti: "Many graphic novels are autobiographical or semiautobiographical, and several of them claim to be documentaries, reportage, or history." (2014, s. 12) Rinnastin siis Queer: Sarjakuvajohdannon ehkä vähän mutkia suoristellen Femokratian kanssa samaan lokeroon (en ole itse vielä lukenut tätä Queer-historiakirjaa). Englanninkielistä teosta on pikagoogletuksen perusteella markkinoitu kylläkin sanoilla "non-fiction graphic novel", joten siitäkin syystä sen voi nyt laskea osaksi lukubingoa, koska vastaavia määritelmiä on tullut muillakin vastaan ja ne on hyväksytty. Mutta sun kysymys! Sarjakuvaromaanin käsitteen määritelmähän on aika levähtänyt, joka varmaan johtuu osittain edelleen olemassaolevasta tavasta typistää sarjakuva vain kuviksi ja puhekupliksi (tiedät varmasti tuskan 😅), niin meillä on yleisemmässä keskustelussa aika kapea sanapaletti luokittelemaan erilaisia sarjakuvia. Ainakin itsestä tuntuu, että sarjakuvaromaania käytetään käsitteenä tarkoittamaan monesti sarjakuvia, jotka ovat yksiosaisia teoksia ja sisältävät jonkun yhden kantavan teeman (tarina, aihepiiri tms.) kannesta kanteen. Eli aika laveaa menoa. Tästä syystä myös kesäkisan lukubingoon on hyväksytty aika lavealla kädellä erilaisia sarjakuvia, koska nyt pääasia on, että edes luetaan sarjakuvaa. Parempi ja täsmällisempi muotoilu tehtävälle olisi varmaan ollut fiktiivinen sarjakuvaromaani ja ehkä jopa toisena lukutehtävänä erikseen tietosarjis. No, ensi vuonna ollaan tiukempia ja tarkempia 😄 Tulipahan taas tekstipötkö, toivottavasti vastasin sun kysymykseen enkä vain sen vierestä!

Replies (1)

  • @koivunlukuja@mementomori.social @syysmyrkky@mementomori.social @timitii@mementomori.social @vehka@mementomori.social Kiitos perusteellisesta vastauksesta! Musta on siis aivan ihanaa, että kesäkisan bingossa on sarjakuville oma kohtansa, ihan sama mitä ihmiset siihen lukee, kunhan lukevat sarjakuvaa 😂 Ehkä, jos tavoitteena on saada ihmiset lukemaan pidempi, yhtenäinen sarjakuvateos, tuohon voisi vielä jonkin ohjeellisen sivumäärän laittaa? Mutta ensi vuosi on toki taas ensi vuosi ja asiat voi olla ihan eri tavalla! Toi sarjakuvaromaanin käsite vaatisi lisää käsitteitä ympärilleen tullakseen ymmärretyksi ja kontekstualisoiduksi oikein. Ymmärrän, miksi jotkut sarjakuvan tekijät itse kammoavat muiden kirjallisuudenlajien nimien (essee, novelli, dokumentti, pakina) kiinnittämistä sarjakuviin ("Miksei voi puhua vaan sarjakuvasta?"), mutta itse huomaan kaipaavani varsinkin yhtään yhteiskunnallisemmassa sarjakuvassa just näitä käsitteitä jäsentämään omaa lukukokemustani. Ajattelen, että tällaisella kevyelläkin vertailulla opittaisiin myös esim. tietotekstistä asioita, joita ei ehkä yleensä huomata (esim. tietosarjakuva voi auttaa hahmottamaan kirjoitetun tierotekstin kertojan ja kommentoijan, kun hän tietosarjakuvassa usein on tosi selvästi esillä, mutta ainakin suomalaisessa tietokirjallisuudessa vanhastaan ihanteellisesti näkymätön, mutta kuitenkin vahvasti olemassa ja tekemässä rajauksia ja joskus mietin, muistetaanko me, että tietokirjojakin kirjoittaa ihan ihmiset ja ja ja). Ja kuvattomat tekstit vaikuttaa kuitenkin väkisin valtavasti sarjakuviin, koska tekijät kuluttavat niitä ehkä jopa sarjakuvia enemmän. Sori, tämä meni jo ihan ohi aiheen, mutta kirjallisuuden lajit ja käsitteet on vaan kauhean kiehtovia! 😄

    Open ##5404318